Gileille... Tai sitten ei.

Kyllä voin taas todeta et tää matka ei todellakaan mee minkään (kivan) käsikirjoituksen mukaan! Jos asiat olis menny putkeen ja suunnitelmien mukaan, mä olisin tällä hetkellä hymy korvissa gileillä, valmistautumassa auringonlaskuun. Mutta sen sijaan, mä makaan yltä päältä hiestä märkänä eräässä Ubudin hotellissa kuumehouruissani. 

Mä heräsin yöllä oksettavan huonoon oloon, hikisenä ja sekaisin. Alku järkytyksen jälkeen tajusin etten todellakaan selviä parin tunnin päästä lähtevästä fast boat-venematkasta Gileille, nimittäin matka on tuskallinen ja pahaaoloa aiheuttava ihan ilman sairasteluakin. Siinä sitte aamu kuuden ja seiskan välissä aletaan soittelemaan matkan järjestäjälle, onneks me saatiin sovittua niin, että lähtöä lykätään päivällä. Lääkärissä käynnin jälkeen sain antibiootit ja muita lääkkeitä, joiden toivon nyt päivässä auttavan sen verran et selviän matkasta huomenna. 

Jos pitää jaksaa olla positiivinen (pitääkö?), olihan tässä pari hyvääkin juttua. Meidän ihana villa mandi ei voinut pitää meitä enää joten meidän piti etsiä tää uus hotelli (Suspe etsi, mä makasin taju kankaalla vieressä) Tää on Ubudin keskustassa, eli mä sairastan hotellissa ja Suspe saa vielä vähän nauttia Ubudista. Täällä hotellissa oli sattumoisin puoliks suomalaiset omistajat, mikä oli tosi outoa kun respassa meille puhuttiin suomea!

Toinen hyvä asia on, et me saadaan jättää meidän matkalaukut tänne säilöön koko Gili-matkan ajaks kun eka oltais jouduttu lähtee niiden kanssa sinne. (Jep, mulla ei oo voimia ees puristaa kättä nyrkkiin, olisin varmasti hienosti nostellu niitä hiton painavia laukkuja sinne veneeseen..) 

Suspe on ollu oikeen arkkienkeli. Se on hoitanu kaikkia juttuja, käyny kaupassa ostamassa purtavaa ja juomista ja muutenkin onnistunu pitämään mut elossa. Parin tunnin välein oon ihan pihalla, kunnes burana vaikuttaa ja laskee mun kuumetta. Piti äkkiä tulla kirjoittamaan vähän meidän matkamuutoksista kun oon ees hetken järjissäni.

Eiköhän tää tästä. Huomenna mä lähden Gileille vaikka pää kainalossa! 

Ps. Vielä on pakko hehkuttaa meidän Villa Mandin henkilökuntaa. Aivan superystävällisiä ja ihania ihmisiä. Ne autto retken päivien muuttamisessa, kuskas mut lääkäriin (ilmaiseksi), autto tuomaan tavarat uudelle hotellille (ilmaiseksi), toi Suspen unohtaman kameran tänne uudelle hotellille ja kyseli mun jaksamisesta ja voinnista.

Jos siis Ubudiin reissaa niin en voi ku suositella kyseistä Villaa!